KIELESTÄ KIINNI: SELKEÄ VIRKAKIELI ON KANSALAISEN PERUSOIKEUS


Kielestä kiinni on uusi juttusarjamme, jossa kerran kuukaudessa julkaisemme kieliaiheisia kirjoituksia.


Lokakuussa vietettiin kansainvälistä selkeän kielen päivää. Selkeyttä kaivataan erityisesti virkakieleen, sillä se koskettaa jokaisen kansalaisen elämää. Viime aikoina muun muassa koronakriisi on nostanut esiin sen, että selkeälle ja ymmärrettävälle viestinnälle on todella tarvetta.

Ymmärrettävyyden ja selkeyden pitää olla virkakielen ja viranomaisviestinnän lähtökohtia eikä vain mukavia kaupanpäällisiä. Tämä ajatus kiteytyy Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (11.10.2020), jonka mukaan selkeä kieli on perusoikeus: ”Pahimmillaan epäselvä virkakieli on uhka kansalaisten oikeusturvalle ja demokratialle.” Ei siis ole yhdentekevää, miten kansalaisille viestitään. Epäselvä virkakieli on luotaantyötävää ja poissulkevaa. Kansalaisen on hankala toimia, osallistua ja vaikuttaa, jos viestintä esimerkiksi koronarajoituksista, lakimuutoksista tai häntä itseään koskevista päätöksistä ei ole selkeää, saavutettavaa ja ymmärrettävää.

Kielellä on valtava merkitys yksilöille ja yhteisöille, koska sillä rakennetaan niin identiteettiä, ajattelua, vuorovaikutusta kuin maailmaakin. Kieltä tarvitaan paitsi itseilmaisuun myös tiedon vastaanottamiseen. Kielen on oltava ymmärrettävää – oli kyse sitten ystävän lähettämästä tekstiviestistä, työsähköpostista tai ministeriön tiedotustilaisuudesta. Erityisesti virkakielen ymmärrettävyys on valtavan tärkeää muttei valitettavasti itsestäänselvää, minkä koronakriisikin on osoittanut: viestinnän tulee olla yksiselitteistä, jotta kansalaiset voivat ymmärtää ja toteuttaa viranomaisten ohjeistuksia.


Hyvä virkakieli ottaa huomioon kohderyhmän ja tavoitteen

Virkakielen ei tarvitse olla vaikeaselkoista kapulakieltä, vaikka viestittävät asiat olisivat monimutkaisia. Selkeys ei suinkaan tarkoita liiaksi yksinkertaistettua kieltä, jossa mutkia on vedetty suoriksi. Sen sijaan selkeä kieli ottaa huomioon kohderyhmän ja viestin tavoitteen. Jos tavoitteena on informoida kansalaisia esimerkiksi lakimuutoksesta, on tärkeää, ettei teksti vilise ammattisanastoa. Kohderyhmä on otettava huomioon, sillä lakiteksti on tavalliselle kansalaiselle harvoin ymmärrettävää sellaisenaan.

Kielen pitää olla täsmällistä, jotta viesti tulee tarkoituksenmukaisella tavalla ymmärretyksi. Sanavalinnoilla on merkitystä: ei ole yhdentekevää, puhutaanko esimerkiksi maskipakosta vai -suosituksesta tai suositellaanko vai velvoitetaanko kansalaisia tekemään jotakin. Tärkeää on myös havainnollisuus, sillä abstrakteja käsitteitä on hankala hahmottaa. Konkretia lisää ymmärrettävyyttä.


Virkakieltä täytyy huoltaa

Hyvän ja selkeän virkakielen eteen on tehtävä jatkuvasti töitä. Tällaista työtä onkin onneksi tehty viime vuosina esimerkiksi Verohallinnossa ja Kelassa, joihin on palkattu kielenhuoltajia taltuttamaan vaikeaselkoista kapulakieltä. Töitä on tehty myös aluehallintovirastoissa, joissa on vietetty tänä vuonna selkeän kielen teemavuotta. Kädenjälki on ollut ilmeisen hyvää, sillä aluehallintovirastojen verkkosivu-uudistuksen ja selkeän kielen koulutuksen työryhmät palkittiin Vuoden selväsanainen 2020 -palkinnolla. Palkinto on tunnustus asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän virkakielen edistämisestä.

Kielenhuolto on paras lääke kankeaan kapulakieleen. On kuitenkin syytä muistaa, ettei kielenhuolto ole pelkästään pilkkujen paikoilleen panemista ja yhdyssanavirheiden korjaamista. Kieltä huolletaan, jotta vuorovaikutus sujuisi. Kyse on loppujen lopuksi siitä, että viestijä saa muotoiltua ajatuksensa oikealla tavalla ja vastaanottaja ymmärtää viestin tarkoituksenmukaisesti – kielenhuollon ansiosta viesti kirkastuu. Pidetään siis kielestä huolta!