Ajatusviiva haltuun

Ajatusviiva (–) on yhdysmerkkiä (-) pidempi viiva ja välimerkki, jolla on monia tehtäviä. Ajatusviivaa voidaan käyttää esimerkiksi irrallisissa lisäyksissä tai ääripääilmaisuissa.

Ajatusviiva on monelle tuttu välimerkki, jolla osoitetaan esimerkiksi irrallista lisäystä. Ajatusviivoilla voidaan merkitä keskellä virkettä – kuten tässä – välihuomautuksia ja täsmennyksiä. Toisaalta virkkeen loppupuolella ajatusviiva osoittaa, että tulossa on vielä esimerkiksi yhteenveto tai päätelmä – ajatusviivaa voidaan käyttää siis monin tavoin. Liikaa sitä ei kuitenkaan kannata tekstissä viljellä, jotta sen teho ei laimene.

Ajatusviivalla on kuitenkin muitakin tehtäviä, sillä sitä käytetään rajakohtamerkinnöissä ja ääripääilmaisuissa. Tällaiset ilmaukset voivat olla esimerkiksi lukuja. Tätä havainnollistetaan alla olevassa esimerkissä:

Kielenhuoltoseminaari järjestetään 13.–14.2.2015. Vuosina 2010–2014 seminaarissa on ollut 100–150 kielenhuollosta kiinnostunutta osallistujaa.

Ääripää- ja rajakohtailmauksissa voi olla myös muita sanoja, kuten esimerkiksi nimiä. Huomionarvoista on, että rajakohtailmaus voi olla yhdyssanan alkuosana. Tällaisissa tapauksissa ilmaus liitetään loppuosaan yhdysmerkillä, kuten seuraavissa ilmaisuissa: Turku–Helsinki-moottoritie, Suomi–Ruotsi-jääkiekko-ottelu, 25–35-vuotiaat, suomi–saksa–suomi-sanakirja.


Tutustu Kieli kuntoon -koulutukseemme!