Blogi
Mistä on hyvinvoiva työyhteisö tehty?
Reilusta johtamisesta, tukea antavasta työyhteisöstä, mielekkäästä työstä sekä asianmukaisista työolosuhteista – näistä neljästä pilarista rakentuu perusta hyvinvoivalle ja tuottavalle työyhteisölle.
Ympäripyöreää ystävällisyyttä
Ystävällinen-loppuisten yhdysadjektiivien täsmällinen merkitys jää usein niin hämärän peittoon, että ne voivat olla jopa lainvastaisia.
Kansanomaista matematiikkaa
Onko puolet kaksinkertainen määrä ja alennus sittenkin ylennys?
Kyllä on kyllä sävyisä pieni sana
Moni rauhoittelee itseään silloin tällöin lauseella kyllä tämä tästä tai päivittelee ystävänsä ihmissuhdehuolia sanomalla “onpa kyllä ikävästi tehty”. Kielenkäyttäjän tarve ilmaista erilaisia sävyjä, kuten vakuuttelua, samanmielisyyttä tai paheksuntaa, saattaa huomaamattakin vaikuttaa tekstiin tai puheeseen.
Viestintätoimiston arki harjoittelijan silmin
Minkälaisissa työtehtävissä suomen kielen ammattilaista tarvitaan? Tähän kysymykseen Katariina Rintanen lähti etsimään vastausta hyppäämällä mukaan viestintätoimiston arkeen.
Minkälaista työnantajamielikuvaa luot rekrytointiviestinnällä?
Usein rekrytointiaiheisissa artikkeleissa peräänkuulutetaan työnhakijan viestintätaitoja. Harvemmin huomiota kohdistetaan työnantajaan, vaikka rekrytointiviestinnällä on suuri vaikutus työnantajamielikuvaan. Millaisen kuvan sinä annat yrityksestäsi?
Kielestä kiinni: Tekeekö englannin kieli meistä kansainvälisempiä?
Suomessa on vuosia puhuttu siitä, kuinka englanti yleistyy kielenkäytössämme. Englanti ei kuitenkaan itsestään tupsahda korvaamaan suomen kieltä esimerkiksi rakennusten, tapahtumien tai tuotteiden nimissä. Taustalla on aina kielellisiä valintoja, ja usein luullaan, että englanti on kansainvälisyyden tae.
Kielestä kiinni: Yrityksen äänensävy – vakuuttava vai vieraannuttava?
Yrityksen äänensävy muodostuu tavoista ja tyyleistä viestiä esimerkiksi asiakkaille tai sidosryhmille. Onnistunut äänensävy huomioi kohderyhmän ja tekee viestinnästä vakuuttavaa.
Kielestä kiinni: Työyhteisöviestintään kannattaa panostaa
Etätyö on kirkastanut työyhteisöviestinnän eli työyhteisön sisäisen viestinnän merkitystä entisestään. Yhdessä sovitut viestintäkäytänteet edesauttavat sitä, että jokainen saa tarvittavan informaation, pääsee itse vuorovaikuttamaan sekä kokee olevansa osa työyhteisöä.
Kielestä kiinni: Tiedeviestintä tekee tieteestä saavutettavampaa
Tieteellä ja tutkitulla tiedolla on valtava merkitys yhteiskunnalle, mutta ilman ymmärrettävää viestintää tiede ei tavoita kansalaisia. Yleistajuista tiedeviestintää tarvitaankin tulkiksi tieteen ja kansalaisen välille.
Kielestä kiinni: Kielelliset taidot kehittyvät lukemalla
Lukeminen on tiedonhankinnan kannalta välttämättömyys, eikä liene liioittelua sanoa lukutaitoa myös hyvinvoinnin perustaksi. Lukemalla kielelliset taidot vahvistuvat, ajattelutaidot kehittyvät ja mielikuvitus rikastuu.
Kielestä kiinni: Äidinkieli on ajattelun kieli – so what?
Aika ajoin nousee esille ajatus siitä, että suomi on pieni, takapajuinen ja hyödytön kieli maailmalla. Toisinaan äidinkielen merkitys tuntuu unohtuvan: äidinkieli on ajattelun kieli, eikä se ole yhdentekevää.
Kielestä kiinni: Selkeä virkakieli on kansalaisen perusoikeus
Lokakuussa vietetään kansainvälistä selkeän kielen päivää. Selkeyttä kaivataan erityisesti virkakieleen, sillä se koskettaa jokaisen kansalaisen elämää. Viime aikoina muun muassa koronakriisi on nostanut esiin sen, että selkeälle ja ymmärrettävälle viestinnälle on todella tarvetta.