KIELESTÄ KIINNI: ÄIDINKIELI ON AJATTELUN KIELI – SO WHAT?


Kielestä kiinni -juttusarjassamme julkaisemme kerran kuussa kieliaiheisia kirjoituksia.


Aika ajoin nousee esille ajatus siitä, että suomi on pieni, takapajuinen ja hyödytön kieli maailmalla. Englannin kieli sen sijaan nähdään kansainvälisenä ja niin sanotusti ”coolina”, mikä on saanut monet suomalaisyritykset käyttämään englantia tuotteidensa ja palveluidensa nimissä. Tästä huolimatta suomen kieli ei onneksi ole katoamassa tai tuskin edes rapistumassa. Toisinaan äidinkielen merkitys tuntuu kuitenkin unohtuvan: äidinkieli on ajattelun kieli, eikä se ole yhdentekevää.

”Kieli on ajattelun väline” on monelle tuttu lausahdus, jota voisi oikeastaan tarkentaa: ”Äidinkieli on ajattelun kieli.” Voisi jopa sanoa, että kieli on yhtä kuin mieli. Se ei missään nimessä ole pelkkiä sanoja, lauseita tai tekstejä – kyse on paljon suuremmasta ja monitahoisemmasta asiasta.

Äidinkielellään ihminen ilmaisee lähes poikkeuksetta taidokkaammin ajatuksiaan ja tunteitaan kuin muilla oppimillaan kielillä, ja kieli on läpileikkaava teema koko ihmisen identiteetissä. Ei siis ole yhdentekevää, miten ja kuinka paljon omaa äidinkieltään käyttää ja arvostaa.

Äidinkielellään ihminen pystyy ilmaisemaan monia sellaisia asioita, tunteita, sävyjä ja asiantiloja, joita hyvin harvat hyvästä kielitaidosta huolimatta pystyvät ilmaisemaan samalla tavoin vieraalla kielellä. Kielen osaaminen ei ole pelkästään sanaston osaamista tai kielen käyttämistä korrektisti kieliopin ja kielenhuollon näkökulmasta. Siihen sisältyvät kielen eri rekisterit sekä kielenkäyttö tyyleineen ja vivahteineen eri tilanteissa. Miten paljon köyhempää ilmaisumme olisikaan, jos emme voisi ilmaista itseämme äidinkielellämme?

Äidinkielen osaaminen tarkoittaa muun muassa sitä, että hallitsee samaan aikaan laajan kirjon erilaisia kielimuotoja: yhden päivän aikana puhuja saattaa käyttää esimerkiksi murrettaan, ammatti- ja harrastusslangiaan sekä yleiskieltä, jolloin hän hallitsee valtavan määrän erilaisia kielellisiä piirteitä.

Äidinkielen valtavasta merkityksestä huolimatta usein esimerkiksi englanti nähdään kiinnostavampana kielenä, minkä innoittamana esimerkiksi suomalaisille yrityksille, tuotteille ja rakennuksille annetaan englanninkielisiä nimiä. Yksi tunnetuimmista viimeaikaisista esimerkeistä lienee Mall of Tripla. Englanninkielistä nimeä on perusteltu ”kansainvälisyydellä” ja ”nykyaikaisuudella”. Tosiasiassa kyseisen kauppakeskuksen nimi alleviivaa sitä, että äidinkielellä voi olla erityinen rooli uskottavuuden rakentamisessa: nimi on saanut paljon negatiivista kommentteja englanninkielisyydestä mutta myös siitä, ettei se ole edes täydellistä englantia Tripla-sanan ja puuttuvan the-artikkelin takia.

Kieli on parhaimmillaan vaikuttavaa, osuvaa ja tyylikästä – jos sen hallitsee. Vahva, ilmaisuvoimainen suomen kieli on taatusti vakuuttavampaa kuin päälleliimattu ja viimeistelemätön englannin kieli. Äidinkielen vankka osaaminen näkyy selkeänä ilmaisuna.

On tietysti hienoa, että suomalaiset osaavat keskimäärin hyvin englantia. On kuitenkin hyvä pitää mielessä se, että äidinkielen vahvasta osaamisesta ei ole haittaa muiden kielten oppimisessa ja osaamisessa. Äidinkielen osaaminen ei vie tilaa muilta kieliltä, vaan antaa oppimiselle hyvän perustan.

Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen toteaa kolumnissaan (27.11.2020, Suomen Kuvalehti) osuvasti: ”- - oman kielen taidot ovat kullanarvoista valuuttaa, jota kannattaa vaalia vielä aikuisiällä.” Miten kieltä sitten voi vaalia, ylläpitää ja kehittää? Vastaus on helppo: kieltä käyttämällä eli puhumalla, lukemalla ja kirjoittamalla!