Kielestä kiinni: Vuorovaikutustaidot korostuvat etäpalavereissa

Etätyö on tuonut mukanaan uusia tapoja viestiä, minkä vuoksi hyviä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja tarvitaan enemmän kuin koskaan. Vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu esimerkiksi Teams-palavereissa, joista on tullut osa monien työyhteisöjen arkea. Viestin pitää olla kirkas – oli kanava mikä tahansa.

Teamsissa, Zoomissa ja muilla vastaavilla alustoilla vuorovaikutus on hyvin toisenlaista kuin palavereissa saman pöydän ääressä. Hyviä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja vaaditaan jokaiselta osallistujalta: panostaminen omaan viestintään on tärkeää, jotta saa tuotua omat näkemyksensä esille ja tulee ymmärretyksi ja kuulluksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Etäkokoukset ovat usein tiiviitä, minkä vuoksi osallistuja ei välttämättä ehdi pitää kuin yhden napakan puheenvuoron. Selkeässä puheenvuorossa ydinviesti perusteluineen hahmottuu kuulijoille helposti, jolloin vuorovaikutus on tehokasta ja toimivaa.

Yksiselitteisellä ja tilanteeseen sopivalla viestinnällä vältetään monet väärinkäsitykset ja vähennetään epävarmuutta. Etätyö vähentää välittömiä keskusteluyhteyksiä, kun yhteisen toimiston sijaan kukin työskenteleekin kotonaan. Kynnys esimerkiksi kysymyksille ja yksityiskohtien varmistamiselle voi kasvaa, kun kollegan työpöydän luona piipahtamisen sijaan pitää soittaa tai lähettää sähköpostia. Niinpä etäpalavereissa on tärkeää viestiä selkeästi ja toisaalta varmistaa, että viesti ymmärretään. Yhtä tärkeää on kuunnella ja tarvittaessa kysyä.

Etätyöskentely vaikuttaa myös nonverbaaliin eli sanattomaan viestintään, joka on yksi vaikuttavimmista tekijöistä eri esiintymistilanteissa. Etäpalavereissa nonverbaalista viestintää on vähemmän, ja se on luonteeltaan erilaista kuin kasvokkain käytävissä keskusteluissa. Nonverbaalin viestinnän väheneminen korostaa hyvin kiteytetyn, vakuuttavan ja tehokkaan ydinviestin merkitystä. Etäkokouksissa katsekontaktia on vaikeampi saada ja vuorovaikutus kärsii väistämättä siitä, jos osallistujien kamerat ja mikit ovat kiinni. Nonverbaaliseen viestintään panostaminen tehostaa palavereja, kun puhuja pystyy toisten eleistä ja ilmeistä tulkitsemaan puheenvuoronsa vastaanottoa. Samalla voidaan parantaa myös työilmapiiriä, kun yhteys kollegoihin säilyy etänäkin.

Myös muissa viestintämuodoissa ja -tilanteissa tarvitaan kykyä selkeään ilmaisuun. Viesti ei tule ymmärretyksi, jos ulosanti ei ole ymmärrettävää. Omia viestintätaitojaan voi onneksi aina kehittää. Parhaimmillaan onnistuneet vuorovaikutustilanteet ja -kokemukset lisäävät työn tehokkuutta, parantavat työmotivaatiota ja luovat hyvää työilmapiiriä.


Kaipaatko organisaatiollesi viestintäkoulutusta? Ota yhteyttä Jokirannan kouluttaja Nelli Mäkitaloon (+358 400 794 050, nelli.makitalo@jokiranta.fi).