Reilusta johtamisesta, tukea antavasta työyhteisöstä, mielekkäästä työstä sekä asianmukaisista työolosuhteista – näistä neljästä pilarista rakentuu perusta hyvinvoivalle ja tuottavalle työyhteisölle.
Yksi yrityksen tärkeimmistä menestystekijöistä on hyvinvoiva, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö. Henkilöstön työhyvinvointia lisäävät reilu johtaminen, jota erityisesti nuoremmat työntekijät peräänkuuluttavat. Myös työn mielekkyys, työyhteisön tuki ja hyvät työolosuhteet vaikuttavat merkittävästi työviihtyvyyteen ja työssäjaksamiseen.
Reilu johtaminen on osallistavaa, ja siinä korostuu yhteinen tekeminen ja jaettu vastuu. Jokainen työntekijä haluaa tuntea itsensä reilusti kohdelluksi ja arvostetuksi. Tiedetään, että Y- ja Z-sukupolvien toiveet työelämästä ja johtamistyylistä ovat hyvin erilaisia verrattuna vanhempaan X-sukupolveen. Nuoret työntekijät eivät kaipaa tiukkaa hierarkiaa, käskyttämistä tai pelolla johtamista – he arvostavat valmentavaa ja positiivista johtamistyyliä.
Valmentavaan johtamistyyliin kuuluu muun muassa työntekijöiden haastaminen kyselemällä ja kuuntelemalla. Tuloksia pitää tietysti edelleen vaatia ja tarjota riittävästi haasteita. Nuoret kaipaavat rakentavaa ja myönteistä palauttetta sekä ilmapiiriä, jossa on turvallista tuoda julki omia mielipiteitään ja kehittämisideoitaan. Oman työn jäljen ja edistymisen näkeminen sekä tavoitteiden saavuttaminen ovat erittäin tärkeitä sisäisen motivaation lähteitä.
Erityisen tärkeää on myös molemminpuolinen luottamus ja kunnioitus esihenkilön ja työntekijöiden välillä. Esihenkilön hyvä tilannetaju, kyky kohdella kaikkia tasapuolisesti sekä valmius puuttua työyhteisön sisäisiin ristiriitoihin, kuten työkiusaamiseen, auttavat rakentamaan parempaa työilmapiiriä.
Tukea antava työyhteisö parantaa työpaikan ilmapiiriä ja vahvistaa me-henkeä. Hyvää työilmapiiriä parantaa myös positiivinen elekieli ja toisista selän takana hyvän puhuminen. Tärkeää olisi myös, että varsinkin uusille ja kokemattomammille työntekijöille tarjottaisiin kunnollinen perehdytys ja jaettaisiin hiljaista tietoa.
Jokaisella työntekijällä on omat vahvuutensa ja olisi tärkeää, että erilaisuus hyväksyttäisiin ja nähtäisiin voimavarana. Työntekijöiden erilaisten roolien ja tehtävien merkitys pitäisi ymmärtää osana isompaa kokonaisuutta. Kaikkien pitäisi omaksua yhteinen tavoite ja tehdä enemmän yhteistyötä kilpailemisen tai toisilleen ”kostamisen” sijaan. Erimielisyyksiltä ei kuitenkaan voida välttyä missään työyhteisössä, ja vaikeistakin asioista on pystyttävä keskustelemaan.
Vaikeissakin tilanteissa dialoginen tunneyhteys ja arvostava vuorovaikutus mahdollistavat toisen näkökannan ymmärtämisen, mikä johtaa usein rakentavaan lopputulokseen. Vaikka epäonnistumisiin on tyypillistä etsiä syyllistä, hedelmällisempää olisi myötätunto toisia ja itseä kohtaan. Yhdessä onnistuminen ja epäonnistuminen vahvistavat me-henkeä ja auttavat jaksamaan myös haasteiden keskellä.
Työn mielekkyyttä lisää sen sujuvuus ja mielenkiintoisuus. Työn kokeminen merkitykselliseksi ja omiin arvoihin sopiviksi koetaan tärkeänä työhyvinvointia edistävänä asiana. Työ on mielekästä silloin, kun koemme saavamme siitä palkkioita. Tällä ei viitata pelkästään rahalliseen palkitsemiseen, vaan myös niin sanottuihin sisäisiin palkkioihin eli esimerkiksi onnistumisen ja aikaansaamisen tunteisiin. Oma pätevyydentunne ja osaaminen lisäävät myös hallinnantunnetta, joka auttaa jaksamaan työssä. Työn voimavarat ja vaatimukset vaikuttavat molemmat työn mielekkyyteen. Vaatimuksia voivat olla esimerkiksi emotionaalisesti kuormittavat asiakastilanteet tai jatkuva kiire. Parhaimmillaan sopivasti haastava työ imaisee flow-tilaan, jossa työntekijä tuntee itsensä innostuneeksi ja uppoutuu täysin työtehtäväänsä.
Asianmukaiset työolosuhteet ja -välineet ovat olennainen edellytys toimivalle työyhteisölle. Työympäristön pitäisi olla tarpeeksi rauhallinen, jotta se mahdollistaisi keskittymisen työhön. Tutkimustenkaan mukaan avokonttorit eivät sovi kaikille, mikä työnantajan olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä ottaa huomioon. Etätyö mahdollistaa usein rauhallisen työympäristön sitä kaipaaville ja tarjoaa tilaisuuden ottaa huomioon yksilöiden erilaiset elämäntilanteet. Vapaus vaikuttaa omaan työskentelyynsä ja työympäristöönsä motivoi ja lisää hyvinvointia.
Henkilöstön hyvinvointi on yritykselle strateginen menestystekijä ja kilpailuetu: tyytyväiset työntekijät haluavat sitoutua yritykseen. Työyhteisön hyvinvointiin kannattaa siis panostaa, sillä hyvinvoiva työyhteisö selviää paremmin myös muutoksen tuomista haasteista. Selvää on, että menestyvän yrityksen täytyy pysyä muuttuvan maailman mukana, mikä vaatii uuden kokeilemista, luovuutta ja heittäytymistä – ja usein myös vanhoista kaavoista luopumista.
Petra Hulsi
Kirjoittaja on kasvatustieteen maisteri, joka on kiinnostunut erityisesti vuorovaikutus- ja tunnetaidoista sekä ihmisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
Lähteet:
Kehusmaa, K. (2011) Työhyvinvointi kilpailuetuna. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy
Kurttila, M. & Aalto P. (2021) Pomon parhaat ratkaisut. Viro: Meedia Zone