Kielivinkit
Prosentti vai prosenttiyksikkö?
Vaalipäivän iltana puhutaan paitsi äänimääristä myös erilaisista prosenttiluvuista. Mitä eroa on prosentilla ja prosenttiyksiköllä? Pitääkö %-merkkiä taivuttaa?
Eduskuntaan vai eduskuntaan?
Käynnissä on vaalien loppukiri, mutta mihin ehdokkaita oikein äänestetään – Eduskuntaan vai eduskuntaan? Entä tuleeko valituista ehdokkaista Kansanedustajia ja Ministereitä vai kansanedustajia ja ministereitä? Valtion ylimpien toimielinten nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Näin ollen huhtikuun vaalien jälkeen Suomessa on uusi eduskunta ja valtioneuvosto, tutummin hallitus. Pienellä alkukirjaimella… Jatka lukemista Eduskuntaan vai eduskuntaan?
Miten puolueiden nimet kirjoitetaan ja lyhennetään?
Huhtikuussa käydään Suomen eduskuntavaalit, ja uutiset vilisevät ehdokkaiden ja puolueiden nimiä. Milloin puolueiden nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella? Entä miten puolueiden nimet lyhennetään?
Miten sähköposti aloitetaan ja lopetetaan?
Sähköpostin voi aloittaa ja lopettaa monin eri ilmaisuin. Ilmaisutapoihin vaikuttaa viestin virallisuus: epämuodolliset viestit antavat kirjoittajalle tyylin näkökulmasta vapaammat kädet. Muodollisissa ja epämuodollisissa viesteissä pätevät kuitenkin samat oikeinkirjoitussäännöt.
Pilkku päälauseiden välissä, osa 2
Päälauseiden väliin tulee pilkku, jos lauseilla ei ole yhteistä lauseenjäsentä – mutta milloin pilkun käyttö on valinnaista? Entä miten pilkun käyttö voi muuttaa virkkeen merkitystä?
Pilkku päälauseiden välissä, osa 1
Pää- ja sivulauseiden väliin tulee pilkku, mutta erotetaanko kaksi päälausetta toisistaan pilkulla? Pilkutuksen tarpeen ratkaisee se, onko päälauseilla yhteinen lauseenjäsen eli esimerkiksi sama tekijä tai ajanmääre.
Milloin vuorosanan ja johtolauseen välissä käytetään pilkkua?
Vuorosanan kanssa esiintyvä johtolause ilmaisee, kenen sanoja tai ajatuksia lainauksessa esitetään. Usein johtolause erotetaan edellä olevasta vuorosanasta pilkulla – mutta milloin pilkku jätetään pois?
Milloin yhdysmerkki vaatii välilyönnin?
Yhdysmerkkiä käytetään erilaisten yhdyssanojen osien välissä. Yhdysmerkkiä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun yhdyssanan osien rajalla on sama vokaali tai yhdyssanan toinen osa on numero, lyhenne tai erisnimi.
Ajatusviiva haltuun
Ajatusviiva (–) on yhdysmerkkiä (-) pidempi viiva ja välimerkki, jolla on monia tehtäviä. Ajatusviivaa voidaan käyttää esimerkiksi irrallisissa lisäyksissä tai ääripääilmaisuissa.
Yhteen vai erikseen? Osa 2
Sanat ensi ja viime ovat taipumattomia sanoja. Ne kirjoitetaan erikseen sanoista, joita ne määrittävät. Ne voivat kuitenkin myös muodostaa substantiivien kanssa yhdyssanoja.
Yhteen vai erikseen? Osa 1
”Yhteen vai erikseen” on monille yhdyssanojen ja sanaparien kirjoitusasua pähkäileville tuttu hakulauseke. Erikseen kirjoitettavat kiteytyneet sanaparit on hyvä painaa mieleen, jotta ne eivät olisi tekstissä vinksin vonksin tai heikun keikun.
Luvut sanoin vai numeroin?
Teksteissä voi esiintyä erilaisia lukuja, jotka voidaan kirjoittaa joko sanoin (kymmenen) tai numeroin (10). Kirjoitusasuun vaikuttavat esimerkiksi lukujen suuruus tai täsmällisyys.
Kapulakielelle kyytiä!
Kapulakielellä viitataan yleensä vaikeaselkoiseen virkakieleen, mutta moni viljelee kapulakielisiä ilmauksia myös arkisessa kielenkäytössään. Tällaisen kielenkäytön kohdalla pitäisi kielenhuoltajan toimesta suorittaa kapulakielen karsimista – tai toisin sanoen kielenhuoltajan pitäisi karsia kapulakieltä.
Joka vai mikä – mihin viitataan?
Relatiivipronominit joka ja mikä sekoittuvat helposti puhekielessä, mutta yleiskielessä kummallakin on omat tehtävänsä: joka-pronominilla viitataan edeltävään sanaan ja mikä-pronominilla edeltävään lauseeseen.