Kotimaisten asutusnimien taivutukseen suositetaan paikallisten suihin vakiintuneita muotoja. Siksi esimerkiksi paikallissijataivutukseen on mahdotonta antaa yksiselitteisiä ohjeita. Onneksi apu löytyy läheltä!
Puhelinmyyjä sai minut kerran häkeltymään kysymällä, asunko Oulun Ruskossa. En suinkaan. Asuin Ruskolla, Turun lähikunnassa. Myöhemmin opin, että Oulusta pääsee melko nopeasti myös Kärsämäelle, paljon nopeammin kuin Turun Kärsämäkeen. Miten samannäköiset nimet taipuvat eri alueilla näin eri tavoin?
Paikannimet taipuvat joko sisäpaikallissijoissa (Turussa, Turusta, Turkuun) tai ulkopaikallissijoissa (Tampereella, Tampereelta, Tampereelle). Oikeaoppisen taivutuksen auktoriteetti on paikallisyhteisö itse. Taivutusmuotoja ei voi täten päätellä minkään sääntöjen perusteella. Oikotie onneen löytyy kuitenkin Asutusnimihakemisto-verkkojulkaisusta, josta nimien taivutuskäytännöt on helppo tarkistaa.
Säännönmukaisuutta on toki haettu kissojen ja koirien kanssa, ja jotain on löydettykin. Nimen alkuperällä voi nimittäin olla vaikutusta paikallissijan valintaan. On esimerkiksi tyypillistä, että talojen mukaan nimetyt asutukset taipuvat sisäpaikallissijoissa, kun taas ulkopaikallissijoissa taipuvat alkujaan luontopaikkojen nimet. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, johan eri tavoin eri alueilla taipuvat Rusko ja Kärsämäki sen todistivat.
Sisäpaikallissijojen on havaittu olevan tavallisia erityisesti tarkkarajaisten ja uudempien alueiden nimissä. Ehkäpä siis sillä on merkitystä, että Ruskolle ja Kärsämäelle mennään kuntaan, mutta Ruskosta tai Kärsämäestä tullaan kaupunginosasta. Sattumankauppa lienee yhtä mahdollinen selitys. Asutusnimien taipuminen on kaiken kaikkiaan sisäpaikallissijoissa yleisempää kuin ulkopaikallissijoissa.
Paikallissijat paikallisväriä luomassa
Taivutuskäytännöt voivat myös muuttua ajan saatossa. Paikallissijan vaihtuminen kokonaan toiseen on silti harvinaista. Tavallisempaa on, että toista muotoa on alettu käyttää rinnakkain vanhan muodon kanssa. Itse asiassa pohjoispohjalainen Kärsämäki taipuukin Asutusnimihakemiston mukaan sekä Kärsämäellä että Kärsämäessä.
Muutosta on nähtävissä myös yhdysnimien alun taivutuksessa. Nykyään voi esimerkiksi Liedossa asua yhtä hyvin Vanhalinnassa kuin Vanhassalinnassa.
Joskus paikallisten käytännöt tuntuvat jopa kielenvastaisilta. Valkeakoskelaiset lyhentävät usein asuinpaikkansa muotoon Koski, ja sanovat kosken taivutusta uhmaten asuvansa Koskissa. Tämä on toki kansanomainen nimitys, virallisesti ollaan Valkeakoskella.
Parhaimmillaan paikallissijat voivat siis vahvistaa paikallisidentiteettiä!
Roosa Virtanen
Kirjoittaja opiskelee suomen kielen asiantuntijaksi Turun yliopistossa. Hän nauttii arkipäiväisten ilmiöiden äärelle pysähtymisestä ja kielen moniulotteisuuden ihmettelemisestä.
Lähteitä: