Kansanomaista matematiikkaa

Onko puolet kaksinkertainen määrä ja alennus sittenkin ylennys?

En usein puhu matematiikasta, mutta kun puhun, se liittyy tavalla tai toisella kielenilmiöihin. Määrien tai asioiden koon vertailussa kielenkäyttäjä nimittäin törmää helposti ilmauksiin, jotka ovat matemaattisesti epäjohdonmukaisia, mutta joilla on pitkään ollut suomen kielessä vankka jalansija.

Yleiskielessä puolet enemmän unta on kaksinkertainen määrä kauniita unia, ja kaksi kertaa suuremmassa asunnossa on kaksi kertaa niin paljon tilaa kuin vertailukohdassaan. Ilmauksilla puolet enemmän ja kaksi kertaa suurempi tarkoitetaan siis kaksinkertaista määrää tai kokoa suhteessa vertailukohtaan. Tällöin unta saisi esimerkiksi viiden tunnin sijaan kymmenen tuntia ja asunto olisi 50 neliömetrin sijaan 100 neliömetriä.

Ilmauksilla puolet vähemmän ja kaksi kertaa pienempi taas tarkoitetaan määrän tai koon puolittumista vertailukohtaansa nähden, eli niiden merkitys on ’puolet’. Puolet vähemmän unta on siis kymmenen tunnin sijaan viisi tuntia, ja kaksi kertaa pienempi asunto on 100 neliömetrin sijaan 50 neliömetriä.

Matemaattiselle ajattelijalle yhtälö on kummallinen. Tokihan viiden tunnin unista puolet enemmän olisi seitsemän ja puoli tuntia. Kaksi kertaa suurempi asunto taas olisi vertailukohtaansa nähden oikeastaan kolminkertainen ja kaksi kertaa pienempi tarkalleen –100 neliömetriä. Ainoat matemaattisesti johdonmukaiset ilmaukset ovat puolet vähemmän ja puolet pienempi.

Niinpä kovin loogiselle ihmiselle voi tuntua lannistavalta, että yleisten kielenhuoltosuositusten mukaan asiassa noudatetaan kansanomaisia, vanhoja ja vankasti vakiintuneita merkityksiä. Kieleen juurtuneet ilmaukset saattavat toisaalta istua alitajunnassamme niin tiukassa, ettei monikaan (matemaattinen tai ei) kiinnitä niihin normaalisti mitään huomiota.

Yksiselitteisyys on kuitenkin monissa tilanteissa ehdottoman tärkeää. Tällöin kannattaa suosiolla välttää tulkinnanvaraisia ilmauksia ja turvautua vaikkapa lukuihin. Muuten vaarana ovat ikävät väärinymmärrykset kuten aikaan viittaavan mennessä-sanan kohdalla. Tästä ei kuitenkaan nyt enempää.

Hintava alennus

Lisää vaivaa matemaattiselle päälle saattaa aiheuttaa erinäiset alennusmyynneistä kertovat plakaatit. Niissä nimittäin käytetään ajoittain sekä sanaa alennus että miinusmerkkiä alennusprosentin edellä, vaikka ne eivät tarvitse toisiaan.

Kulkiessani liikkeen ohi luen ikkunasta: ”Varastontyhjennys! Alennukset jopa ­–70 %.” Ajattelen, että tarkalleen ottaenhan tässä tarjotaan kuluttajalle aiottua hintavampaa tuotetta. Oikeammin asia ilmaistaisiin esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

”Varastontyhjennys! Alennukset jopa 70 %.”

”Varastontyhjennys! Tuotteita jopa –70 %.”

Väärinymmärryksen mahdollisuus on näissä kuitenkin niin olematon, ettei toisensa kumoavien osasten käytöstä ole varsinaista haittaa, harva varmaan edes kiinnittää huomiota moiseen. Ei olisi ihme, vaikka kaupat käyttäisivät niitä tietoisesti rinnakkain korostaakseen viestiään.

Kaiken kaikkiaan on hyvä pitää mielessä, että vaikka myös logiikka on kielessä keskeistä, on se silti täynnä inhimillisen epäjohdonmukaisia tapoja, joita inhimillisen epäjohdonmukaisesti toistelemme.

Roosa Virtanen

Kirjoittaja opiskelee suomen kielen asiantuntijaksi Turun yliopistossa. Hän nauttii arkipäiväisten ilmiöiden äärelle pysähtymisestä ja kielen moniulotteisuuden ihmettelemisestä.


Lähteitä:

Tuomo Jämsä: Paljonko on puolta enemmän (Kielikello 2/1989)

Salli Kankaanpää: Kaksi kertaa enemmän ja vähemmän (Kotimaisten kielten keskuksen kolumniaarrearkku, alkuperäinen julkaisu 8.11. 2005)

Maria Rantanen: Alennuksen merkitseminen (Kielikello 4/2022)