Epämääräisiä määräaikoja

Missä määräaika on monitulkintainen, siellä riitasointu raikaa.  

Postiluukustani tipahti taannoin kutsu, johon toivottiin vastausta viimeistään tiettyyn määräpäivään mennessä. ”Tulisiko kutsuun vastata tuona annettuna päivänä vai jo sitä edeltävänä päivänä?” mietin. Varmaa oli ainoastaan se, että ajankohta olisi viimeinen mahdollinen. Otsalleni kirposi hikipisara, ja suunnittelin vastaavani niin hyvissä ajoin, ettei tätä tarvitsisi pohtia pidemmälle.

Reaktioni saattoi olla liioiteltu, mutta totta on, että menin kutsusta hämilleni. Siitäkin huolimatta, että uskoin ymmärtäneeni lähettäjän tarkoittaman määräpäivän aivan oikein. Ilmaus johonkin mennessä aiheuttaa hämmennystä ja jopa riitoja, sillä se on usein kaksitulkintainen. Esimerkiksi pyynnön ilmoitathan tulostasi 30.4. mennessä voi tulkita tarkoittavan joko ’viimeistään 30.4. aikana’ tai ’ennen 30.4.’ eli ’viimeistään 29.4’.

Kellonaikojen kohdalla tulkinta on onneksi huomattavasti selkeämpää: kello viiteen mennessä tarkoittaa ’ennen kello viittä’. Toisaalta tähän voi ajatella lukeutuvan myös tasan kello viisi eli määräaika on ylitetty vasta, kun kello on yli viisi. Tällaisen tulkintaeron aiheuttamat pahat lienevät kuitenkin pieniä.

Myös kellonaikaa tai päivää pidemmän ajanjakson tulkinta jakaa ihmisiä. Itse tulkitsen ilmauksen ”elokuuhun mennessä” tai ”ensi vuoteen mennessä” tarkoittavan yksioikoisesti ’ennen ensi vuotta’, mutta näin ei suinkaan ole kaikkien mielestä. Väärinymmärrys saattaa tällöin verottaa jopa vuoden päivät. Selkeämpää olisi sisällyttää ilmaisuihin sana loppuun tai alkuun. Elokuun loppuun mennessä ja ensi vuoden alkuun mennessä ovat helpompia tulkita.

Ajan kuvaamisen ilmiöt ovat mielenkiintoisia erityisesti siksi, että aika on jotakin äärimmäisen abstraktia, mutta jonka täsmälliseen kuvaamiseen meillä on valtava halu ja tarve. Usein aikaa kuvataankin metaforisesti liikkeen kautta. Aika liikkuu joko itse tai ihminen liikkuu suhteessa siihen. Tästä on kyse myös ilmauksessa johonkin mennessä – menemme siis kohti jotakin. Epäselväksi jää, menemmekö vain sen luo vai jatkammeko sen yli.

Tulkinnan riitasointujen vuoksi myös kielenhuoltosuositukset ovat aikojen saatossa muuttuneet. Ennen suositettiin, että ilmauksen johonkin mennessä osoittama ajanjakso ei sisältäisi mainittua ajankohtaa, vaan sen merkitys olisi ’ennen jotakin ajankohtaa’. Toisenlainen käyttö on kuitenkin niin yleistä, että jo pitkään on ollut voimassa suositus ajankohdan lukemisesta mukaan ajanjaksoon. Ilmaus 30.4. mennessä tarkoittaa siis ’ennen 30.4. päättymistä’. Näin tulkitaan nykyisin myös viranomaisten päätöksissä esitettyjä ajanjaksoja.

Aina on kuitenkin oltu samaa mieltä siitä, että epäselvyyksiä on suotavaa välttää selkeämmin ilmaisuin. Tämä onnistuu lähes aina adverbilla viimeistään, jonka merkitys on yksitulkintaisesti ’ei myöhemmin kuin’. Selvyyteen taannoisessa kutsussakin varmasti pyrittiin, mutta vieras sotkeutui lillukanvarsiin eikä päässyt paikalle.

Roosa Virtanen

Kirjoittaja opiskelee suomen kielen asiantuntijaksi Turun yliopistossa. Hän nauttii arkipäiväisten ilmiöiden äärelle pysähtymisestä ja kielen moniulotteisuuden ihmettelemisestä.

Lähteitä: